Jeee!

Torstaina juoksutin Affun nopsasti kentällä, koska tulin niin myöhään että koirat oli maneesissa ja talutus on tunnetusti aika tyhjän kanssa. Kentällä on edelleen sen verran lunta, että siinä sai nostella jalkojaan oikein kunnolla. Lujaa mentiin tietenkin, sellasta pukkikoikkaloikkailua että vähän hirvitti, mutta ainakin jalat nousee. (: Pukittelu on edelleen tosi kummallisen näköistä, tekee sen mielummin etupäällä kun takapäällä sitten siitä tulee vaan kummallisia loikkia. Alkuloikkien jälkeen esitteli kuitenkin tyylikästä ravia, ihan pörheenä esitteli tarhassa riehuvalle Montylle miten hienosti hän osaa juosta.

Eilen vähän hirvitti miltä tuntuu a) juoksutuksen ja b) tauon jälkeen ratsastaa. Oli vähän flegmaattisen oloinen hevonen tarhasta hakiessa. Kuntoon laitellessa ulkona tapahtui jotain jännittävää ja Affu oikeastaan tuijotti ovesta ulos koko ajan. Karvaa lähtee ihan kamalasti, mutta harjailin isommin vasta ratsastuksen jälkeen. (=Sitten kun myös satula, -huopa, -vyö, suitset, mun housut ja chapsit jne oli ihan karvoissa.) Vähän jänskätti kiivetä selkään, odotin vähän edes jotain loikkaa, mutta oli olosuhteisiin vähden todella hyvin koko ajan. Tein käynnissä töitä, en edes kauaa, niin kauan kun helposti onnistui, ja oli todella hyvä. Ajattelin, ettei jaksaisi väistellä jos on jalka kipeä, mutta yllättäen tulikin todella hyviä pohkeenväistöjä(edelleen olosuhteisiin nähden, on niis parannettavaa tietenkin). Jaksoi nostella jalkoja ja astua ristiin ja kaiken muun hyvän lisäksi oli miellyttävän tuntuinen ratsastaa. Yllättävän kevyt, vähän säpäkkä kun ulkona tapahtui jotain, mutta aika yhteistyöhaluinen. Olin tosi iloinen kun meni hyvin ja hymy kipusi hyvinkin korviin asti.